perjantai 23. elokuuta 2013

Ongelma...

Meillä on koko sakilla aivan hirveä koirakuume! Kaikki haluttaisiin samojedin pentu. Sellainen valkoinen söpöliini, kuin meidän MöhköFanttikin oli. Ongelmana vaan on, että perheessä on yksi allerginen/astmaattinen...




Ollaan tehty tämä vuosi siedätystä itse. Poika on ollut paljon tekemisissä koirien kanssa ja halinut koiria ja antanut koissujen "suukotella" itseään... Oireita ei ole pahemmin tullut.
Viime viikolla löydettiin samalta paikkakunnalta samojedinpentue, joka on syyskuun puolessa välissä luovutusikäinen. Ollaan vierailtu nyt sitten siellä. Ensimmäisellä kerralla ei tullut mitään oireita mutta sitten eilen ilmestyi muutama urtikarianäppylä naamaan. Pojalla oli tosin flunssa päällä ja pieni hengenahdistus motocrossiajosta  sinne mennessä mutta silti... Kasvattaja oli sitä mieltä, että pentu voi aiheuttaa enemmän oireita, koska joukossa on usein paljon eritteitä. Sekä lisäksi siellä oli huoneessa viisi aikuista koiraa ja seitsemän pentua...

Onko teillä kokemuksia koiran otosta allergiaperheeseen?!

Mielelläni kuulisin niistä!! Teidän kokemuksia odotellessani taidan tarttua puhelimeeni ja kysäistä mitä mieltä on lastenlääkäri ja mitkä ovat nykypäivän suositukset lievissä ja harvoissa oireiluissa....




En edes uskalla ajatella, mikä meteli meidän talossa nousee, jos me iskän kanssa ilmoitetaan, ettei kuvissa esiintyvä söpöliini voi muuttaa meille...

Johanna

37 kommenttia:

  1. Meillä on miehellä koira-allergia. Otettiin kääpiövillakoira, eikä miehellä ole ollenkaan oireita. Mutta rotuhan onkin allergiaystävällinen! Yhdelle lapsistamme tuli suupielien ympärille ihottuma melkein välittömästi koiranoton jälkeen, mutta saimme ohjeeksi katsoa tilannetta 2kk. Siinä ajassa kuulemma siedättyy, jos siedättyy. Tsemppiä! :)

    VastaaPoista
  2. Etsipä käsiisi viime viikon Iltalehti tai Iltasanomat, siinä oli juttu naisesta jolla oli ollut astma koko ikänsä. Hän kävi akupunktiossa ja se parani täysin, nyt on ilman lääkkeitä. Hänellä oli lisäksi joitain ruokavaliojuttuja, jotka ovat yhteydessä astmaan. Eli jospa toimisi teilläkin ja saisitte astman ja allergiat hoidettua pois. Astma on krooninen tulehdus ja ruokavaliolla sitä voi hoitaa tosi paljon. Ainakin runsas hiilihydraattien käyttö ja liian vähäinen omega-3:n saanti edesauttaa tulehduksien tulemista ja pysymistä. Kannattaa selvitellä. Paula Heinonen (ruokaguru) tietää asiasta paljon, hänellä on itselläänkin astma ja on saanut sen kuriin ruualla.

    Pennuissa on enemmän allergeenejä, koska emot nuolee niitä. Syljessä on paljon valkuaista joka laukaisee reaktion. Isompi koira ei välttämättä ole enää niin allergisoiva, mutta on toki tapaus- ja rotukohtaista.

    Mutta kannattaa tuo koira-asia pohtia huolella, on sitten kurjaa jos siitä joudutaan luopumaan.

    VastaaPoista
  3. Minulla ei ole koira allergiaa.Mutta kun kävin ystäväni luona tällä viikolla katsomassa heidän 9viikon ikäistä koiranpentuaan aloin aivastella. Säikähdin sillä haaveilen itse cockerspanielista :'( ....mutta ystävä sanoi että,pentu koiran hilseily tekee sen. Heillä on perheessä kaksi astmaatikkoa jotka ovat saaneet pois oireet siedätyshoidolla.
    Akupunktiota voin myös suositella...olen kuullut paljon hyviä kokemuksia
    Tsemppiä!

    VastaaPoista
  4. Meillä on ollut sama tilanne ja siedätys toimi hyvin. Nyt poikani on aikuinen ja hänellä itselläänkin 3 koiraa. Minä saan aina pennuista oireita, mutta muutaman viikon päästä olen sit siedättynyt uuteen lemmikkiin. Tsemppiä!

    VastaaPoista
  5. Tuo on kyllä paha tilanne, kannattaa nyt kokeilla mahdollisimman paljon olla koirien kanssa. Kaikista kurjin tilanne olis se että pentu tulisi ja sitten siitä pitäisi luopua jos lapsi ei siedättyisikään. Mutta tiedän myös että kun se pentukuume isköö niin se on menoa sitte <3

    Tsemppiä <3 Moon henges mukana :)

    VastaaPoista
  6. Itse olen allerginen sekä koiralle että kissalle, ja meidän huushollista löytyy molemmat. Oireita ei ole. Kyllä mullekin lääkäri puhui enemmän siedätyksestä kuin eläimistä luopumisesta. Toki pienen lapsen kohdalla ei oo kauhean kiva seurata mahdollisia oireita, kun ei tiedä kuinka kauan niistä pitää kärsiä.

    VastaaPoista
  7. Samojedihän menee myös pihakoirana. Itse olen sen verran allerginen, että meillä on koira pihalla. Käy kyllä tuvassa useamman kerran viikossa, mutta huomaan, että heti kun enempi sotä rapsuttelen, niin nenä ja kurkku tukkeutuu. Meidän koira on suomen lapinkoira. Tykkää kyllä tulla sisälle, mutta melko nopeaa sille tulee kuuma ja sitten se haluaa pihalle häkkiinsä.

    VastaaPoista
  8. lapsen terveys pitää aina mennä etusijalle. Itse (en ole eläinihminen) tietämättä faktaa enempää luopuisin ajatuksessa. Läheltä katsoneena eräs tuttavaperhe, jolla pojan astma mennyt todella pahaksi, eivät raaski luopua koirasta. Lapsi Jorvissa joka toinen viikko hengitellen spiraa ja lastenlääkäri (koiraihminen) vakuttelee vaan, että kyllä tämä tästä. Aivan sairasta menoa, kun eläinrakkaus menee todella noin pitkälle, kuten erään kollegani koira, joka puri 4kk ikäistä lasta ja lopetuspäivänä "emme raaskineet luopua hauvasta". Huh huh

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Erittäin hyvin kirjoitettu! Itse olen eläinihminen ja meiltä löytyykin kolme koiraa, kissa ja kaneja, mutta mikäli yksikään viidestä lapsestamme alkaisi oireilla, eläimet lähtisivät välittömästi. Lapsen hengellä ja terveydellä ei tule leikkiä!

      Poista
  9. Heippa! ostettiin meidän toinen koira(cairninterrieri) 10kk ikäisenä. Koira myytiin perheestä jossa oli viisi lasta. Yksi pojista oli ollut allerginen koirille jo ennen koiran ottamista. Koira jouduttiin myymään eteenpäin koska pojan allergia vain paheni entisestään. Sillä hetkellä kun me koira haettiin oli pojan kasvot aivan punaiset ja nenä ihan tukossa. Kaiken lisäksi poika oli joutunut syömään kahta eri lääkettä koko sen ajan kun koira heillä oli. Koira asui koko sen ajan pelkästään pienessä kodinhoitohuoneessa eikä päässyt pojan lähelle. En tarkoita että kaikille allergisille kävisi näin. Oli vaan niin surkeeta katsoa kun viisi lasta itkien katsoivat kun haimme koiran pois.

    VastaaPoista
  10. Itse olen taipuvainen allergiaan.Meillä on ollut mäyräkoira 8 vuotta,siitä ei ole tullut mitään.Viime vuonna hankimme toisen ja kamala flunssa tuli heti.Sitä kesti pari kolme viikkoa ja se katos.Vältin sylissä pitoa,pesimme pennun ja oireet helpotti pikku hiljaa.

    VastaaPoista
  11. Hei! Itselläni on ollut vaikea koira-allergia. Meillä on kuitenkin ollut kaksi koiraa...ensin Espanjanvesikoira ja nyt Coton de tulear. Nämä koiraroduthan tunnetusti ovat "hyvin siedettyjä". Muista roduista saan oireita. Kannattaa harkita tarkkaan ennen kuin koiraa hankkii....luopuminen on kamalaa.

    VastaaPoista
  12. Minulla on pienestä pitäen ollut koira-allergia, lievähkö. Mieheni hartain toive oli saada oma koira ja pitkällisen pohdinnan jälkeen annoin siihen mahdollisuuden. Minulla on myös pienestä lähtien ollut todella voimakas siitepölyallergia ja useita ristiallergioita. Pahimmillaan en pystynyt käymään koulua keväisin, kun silmät muurautuivat umpeen. Taustana siis tuolle koira-asialle. Meille tuli 3,5 vuotta sitten labradorinnoutaja, josta lähtee karvaa ja hilsettä kyllä ihan riittämiin. Parina ensimmäisenä päivänä oli pientä tukkoisuutta, joka meni sitten ohitse kokonaan. Koiramme sylki saattaa edelleen aiheuttaa pientä näppylää, jos erehtyy nuolemaan vaikkapa kättä, mutta muuta ei sitten olekaan. Koira nukkuu välillä vieressä ja saa oleskella koko asunnossa. Hauskinta on, että siitepölyallergia ja sitä myöten ristiallergiat ovat kaikonneet. Tänä keväänä en syönyt edes lääkkeitä, silmätippoja en tarvinnut kertaakaan ja nuha pysyi poissa. Epäilen vahvasti, että koiralla on ollut suuri vaikutus allergian lieventymiseen.

    Jos allergia on lievä, uskaltaisin ottaa koiran perheeseen. Mutta todennäköisyys on kuitenkin 50-50 ja pitää myös varautua siihen, että koirasta voi joutua luopumaan. Itse jännitän tässä, onko tuleva lapsemme allerginen koiralle ja miten pahasti. Pelkkä ajatus, että koirastamme joutuisimme luopumaan, saa palan kurkkuun. Niin paljon tuo otus elämälle antaa.

    Mimmu

    VastaaPoista
  13. Meillä pikkusiskoni ei oireile koirille kyläilyjen tms. aikana, vaikka kuinka niiden kanssa touhuaisi. Mutta kun meidän koira oli hänellä hoidossa omassa kodissa, oireilu alkoi kahden päivän viiveellä...
    Sisko joutui sitten toteamaan, ettei voi itse koiraa ottaa, vaikka sitä on vuosia toivonutkin.
    Tyttären ystävä on pahasti allergisesta perheestä, ja heillä on karvaton koira. Kukaan ei ole saanut koirasta oireita. Käsittääkseni tuon koiran ihoa öljytään ahkerasti. Koira siis täysin karvaton, pieni pystykorva, joka tuotu heille USAsta...
    Toisessa ystäväperheessä astmaatikkoisä sietää hyvin bichon frise rotua, jonka edustajia heillä onkin ollut jo useampi. Meidän koira on ollut hoidossa sielläkin, ja ensimmäinen astmakohtaus oli tullut jo muutaman tunnin kuluttua koiran saapumisesta.
    Voisikohan koira tulla teille koeajaksi?
    Siis niin, että lapsetkin ymmärtävät sen olevan "lainassa", eikä tullut jäädäkseen... Olisi hyvä päästä testaamaan allergiaa omassa kotiympäristössään ihan useamman viikon, ennenkuin tekee mitään päätöksiä.

    VastaaPoista
  14. Hei! Meillä on astma- ja allergialapsia ja sitten meillä on ollut sammari. En voi oikein muuta sanoa kun että hankala yhtälö. Samojedithan ovat yltiösosiaalisia luonteeltaan, elikkä niitä on tosi murheellista jättää yksin tarhaan/ulos kun muut perheenjäsenet sisällä. Kokeilimme siedättää allergisia lapsia niin, että otimme koiran kuistille tai eteiseen ja nämä allergiset eivät menneet lähelle. Siitä huolimatta henki meni tosi ahtaalle lapsilla, ja jouduimme ensiapuun saamaan hoitoa. Sen jälkeen hommasimme toisen koiran ja molemmat koirat ulos. Nyt molemmat ovat jo paremmilla metsästysmailla, eikä meidän perheeseen harkita koiraa enää. Lasten terveys ja hyvinvointi on etusijalla.
    Hyvää syksyä! terv Paula

    VastaaPoista
  15. Hei! Meille otettiin pieni sekarotuinen koira, kun olin n. 3-vuotias, koira oli muutaman vuoden, kunnes maalla asuessamme irti ollessa katosi. En tiedä tuliko minulle silloin allergia sen takia, mutta olin koko lapsuuden allerginen, sukulaisilla ja tuttavilla olevat koirat aiheuttivat oireita, myös mummolassa oleva kissa teki pahat oireet. Meillä oli tuttujen villakoira hoidossa pariin otteeseen, kun olin noin 10 v. ja siitä tuli oireita, vaikka sanotaan, että villakoirasta ei kaikille tule. Hevostallilla kävin monta vuotta, oireet olivat pahat, mutta kotona siitä ei uskaltanut kertoa, muuten ei olisi ehkä enää päässyt.. Parikymppisenä tuli mukaan siitepölyallergia ja nyt nelikymppisenä minulla on ollut muutaman vuoden astma, joka pahentuu välillä todella hirveäksi säännöllisestä lääkityksestä huolimatta ja sitten on syötävä kortisonikuuri viimeisenä keinona. Tuttavien bichon frise aiheuttaa oireita, vaikka senkin sanotaan olevan helpoimmasta päästä allergiselle. Toisilla siedätys ilmeisesti toimii, näitä tarinoita olen kuuullut, itse en voisi kuvitellakaan, että kestäisin niitä oireita ihan vapaaehtoisesti, riittää että siitepölyaikaan oireita tulee lääkkeistä huolimatta. Lisäksi elämä oli helppoa silloin, kun oli "vain" allergia, pystyi kyläilemään koiraperheessä, kun otti antihistamiinia, mutta astma tekee kaikesta monin kerroin vaikeampaa ja aina saa pelätä, mikä pahentaa tilanteen. Toivottavasti löydätte ratkaisun :) Itse haaveilen kissasta, mutta tieddän, ettei se tule koskaan toteutumaan.

    VastaaPoista
  16. Meilläpäin lääkärit vakuuttavat, etyä mikäli reagointi on lievää, voi koiran pitää. Mutta samaa sanon minäkin, että varautukaa ja varoitelkaa lapsia, että koirasta voidaan joutua luopumaan mikäli oireet eivät häviä :( olipa päätös mikä hyänsä, niin se on oikea teille. Tsemppiä pähkäilyyn!

    VastaaPoista
  17. Hei! Olemme olleet aivan saman tilanteen edessä. Poikani (11v.) on erittäin allerginen koivun ja lepän siitepölylle sekä kissoille ja koirille. Käynyt 3 vuoden siedätyshoidon koivuallergiaan. Kahtena vuonna (poika 6 ja 7v.)siedätyksen aikana kävimme testaamassa havannan- ja kääpiövillakoirien kasvattajien luona mahdollisia oireita. Molemmissa paikoissa oli monta aikuista koiraa sekä pentuja joten allergia-annostus oli aika maksimissaan. Molemmista paikoissa tuli heti kotimatkan aikana tukkoisuutta ja silmien vuotamista. Päätimme luopua koiran hankimisesta. Tämä on lapsen tunteiden kanssa leikkimistä, mistä voi jäädä kamalat arvet. On lapselle kova paikka jo tässä vaiheessa luopua tulevasta koirasta. Kysyin hoitavalta lastenlääkäriltä asiasta ja nykysuositukset eivät kiellä kokonaan karttamasta allergiaa aiheuttavia. Nyt alkukesästä sitten päätimme ottaa sen suuren riskin kuultuani jopa allergia ja astmaperheen kasvattavan Havannalaisia. Kävimme kokeilemassa ja oireita ei tullut. Nyt kesäaika on mennyt todella hyvin, ei mitään oireita vaikka pentu on allergisoivampi kuin aikuinen. Tosin koira ei ole poistanut pojan kuivaa ihoa ym. normi atooppisen ihon oireita. Meillä koira ei pääse yläkertaan jossa nukumme. Havannankoirasta puuttuu pohjavilla joten karvaa irtoaa aika vähän ja pyrin harjaamaan koiran ulkona. Ensi kevät on sitten testin paikka koivun alkaessa kukkimaan.
    MUTTA koirat niikuin ihmisetkin ovat yksilöitä. Nyt meillä näyttää todella hyvältä.
    Ja tosiaan meillä oli rotuvaihtoehtoina vain ne joiden tiedetään olevan vähemmän allergisoivia. Havannankoira oli loisto valinta. Aivan mahtava luonne ja ihmisrakas jonka kanssa voi harrastaa myös agilityä ym.

    VastaaPoista
  18. En kyllä suosittelisi ainakaan samojedia tai sehän voi tietysti olla myös ulkokoira..mut sisälle jos ottaa niin kannattaa meittiä tarkkaan. Saisiko jonkun tuttavan tms. samojedia muutmaksi viikoksi teille kotiin hoitoon? Näinhän sen voisi kokeilla mitä tulee, mutta toi oireilukin voi tosiaan tulla viiveellä. Joku vähemmän allergisoiva rotu voisi olla parempi jos sisäkoiraa mielitte. Esim. villakoira tai bicon frise.

    VastaaPoista
  19. Paljon hyviä kommentteja tässä edellä, vain yhtä asiaa ei ole huomioitu. Miettikää asiaa myös sen mahdollisesti saapuvan pennun kannalta. Mielestäni pentua ei saisi ottaa kokeeksi. Kun otat eläimen, sitoudut siihen sen lopuksi elämäksi. Pentu on luovutusiässä erittäin herkässä vaiheessa ja jos se joutuu vaihtamaan kotia usein voi olla että se menettää luottamuksensa ihmisiin ja siitä tulee kodinvaihtojen seurauksena ns. eroahdistuskoira. Harkitkaa asiaa siis erittäin tarkkaan, niin lapsen kuin koiralapsenkin kannalta. Kivaa syksynjatkoa teille kuitenkin, tulittepa sitten minkälaiseen lopputulokseen tahansa :)

    VastaaPoista
  20. Meillä nuorimmalla tyttärellä on kissa,koira ja heinäallergia, joka muuttui astmaksi n 15 vuotiaana. Ylioppilaslahjaksi halusi koiran, tutkimme kovasti netistä, onko rotuja jotka ei allergisoi, näin päädyimme kääpiövillakoiraan. Villis on nyt 11 vuotta vanha, tytär asuu miehensä ja koiransa kanssa. Hänellä on toki astmalääkitys, mutta ei ole mitenkään reakoinut koiraan,esim pahentumalla tai oireilemalla, koko aikana. Tepa Seinäjoelta

    VastaaPoista
  21. Ei muutako koiran hakuun!! Nm. AINA asunut astmansa kanssa koirataloudessa. Plus ettei oo enää allergiaa! :D ...siedätyshoito on sitä parasta hoidonlaatua...

    VastaaPoista
  22. Siedätys on vähän eri juttu kuin asua koiran kanssa. :)

    Mä en ole toistaiseksi tavannut koiraa, jolle en reagoisi. Sellainen "tämä rotu on allergiaystävällinen" -soopa on soopaa, nämä ovat yksilöllisiä asioita.

    Ja just se yksilöllisyys tekee teidän tilanteen hankalaksi :) kun ei oikeastaan voi tietää. Eipä tuohon ole mitään järkevää ohjetta antaa, joka pätisi kaikkiin.

    VastaaPoista
  23. Päädytte sitten mihin tahansa ratkaisuun - se on varmasti oikein tehty ja perusteltu. Jos otatte koiran ja lapsenne reagoi vahvasti koiraan, niin sitten vain luovutte ko. koirasta. Allergiset oireet on kuitenkin aina yksilöllisiä, mikä sopii toiselle ei välttämättä teille ja toisinpäin. T. Niina

    VastaaPoista
  24. Samaa mieltä Ninnuskan kanssa, että allergiaystävälliseksi väitetyt rodut ovat soopaa ja yksilöllisiä asioita. Siskoni jopa suuttui minulle, kun sain hengitysvaikeuksia hänen allergiaystävällisen koiransa kanssa samassa huoneessa ollessa :)

    VastaaPoista
  25. Koirista löytyy myös vähemmän allergisoivia rotuja, mutta niidenkin kanssa tilanne on aina yksilöllinen. Ja toiset saavat allergisen reaktion vain siitä jos koira nuolee, jolloin koiran voi oikeasti opettaa olemaan nuolematta. Toisilla taas oireet tulevat hilseilystä joka taas on hankalampi estää. Jos lapsella/lapsilla on oma huone, voi tilanne pysyä aisoissa jos koiraa ei sinne päästetä koskaan. Ei pentuna, ei yöksi, ei leikkimään, ei lainkaan. Ja allergiaperheessä koiran tultua voidaan pistää pois esim. matot, koiraa ei sohvalle, ei pehmoisia pölyä kerääviä leluja koiralle, kunnollinen allergiaimuri ja siivouksesta huolehtiminen about joka päivä. Eli pentu tuo paljon lisää tehtävää, mutta ei ole myöskään täydellinen mahdottomuus jos oikea rotu löytyy ja lapsella on valmiiksi tasapainossa oleva allergia/astma lääkitys. Ette olisi ensimmäinen perhe kuitenkaan joka koiraa miettii, mutta itse tutkisin rotuja vielä enemmän. En ostaisi koiraa vain siksi että se on ihana, pörröinen, valkoinen pentu josta kasvaa kuitenkin suht isokokoinen koira. Miettisin pienempiä vaihtoehtoja joilla turkinhoito/huolto olisi helpompaa yms. Koiralle kodin vaihtaminen on kuitenkin aina stressaava tilanne, varsinkin jos sen elämä on mukavaa ja ihmiset ihania. Eli miettisin asiaa myös koiran kannalta. Meillä pohdittiin viisi vuotta ennen päätöstä, etsittiin oikeaa rotua ja kasvattajaa pitkään (on tärkeää että kasvattajalla on mahdollisuus ottaa pentu takaisin, jos jokin meneekin pieleen) ja nyt jälkikäteen, kolmen vuoden jälkeen tiedämme että juuri tämä rotu oli meille oikea.

    VastaaPoista
  26. Hei,
    Näin kasvattajana en edes myisi pentua kokeeksi. Pentu joka on elävä olento jolla myös on tunteet ihan niin kuin se allerginen lapsikin. Jos allergia on niin paha että ahdistaa henkeä ei minusta sen kanssa kannata leikkiä, eri asia jos pikku nuha silloin tällöin. Se siedättäminen täytyy tehdä muutoin kuin vuoden välein ottamalla kokeesi pentu. Rotua joka ei aiheuta allergiaa ei ole olemassakaan, on vain rotuja jotka allergisoivat vähemmän kuin toiset ja valitettavasti samojedin koira ei kuulu niihin vähemmän......

    VastaaPoista
  27. jouduimme luopumaan buldogista lapsen allergian vuoksi,parin vuoden päästä uskalsimme ottaa havannanpennun ja kaikki on sujunut hyvin. Samojedia en kyllä uskaltaisi ottaa, ulkokoiraksi ehkä, mutta ei silloin kyllä ole samalla tavalla perheenjäsen, kun vaan ulkona majailee. Olikos tellä pupuja? ne eivät siis aiheuta allergiaa?

    VastaaPoista
  28. Joku kirjottikin, mutta tutustu Espanjan vesikoiraan. On käsittääkseni monelle ainut rotu joka ei aiheuta oireita. Pari vuotta vielä kun pienimmän kasvaa vähän niin sitten mekin:)

    VastaaPoista
  29. Espanjan vesikoira on varteenotettava vaihtoehto. Sellainen "siistin" emännän koira, koska turkista ei irtoa karvoja. Naapurin astmaperheeseen hankittiin vuosi sitten espanjan vesikoira, eikä kukaan neljästä lapsesta ole saanut siitä oireita. Olivat saaneet ennen oman pennun hankkimista Tulimaan kennel-nimisestä paikasta espanjan vesikoiran koeajaksi kotiinsa asumaan, jotta uskalsivat tehdä koiran hankkimispäätöksen.

    VastaaPoista
  30. Vielä tarkennus edelliseen... että naapurin perhe oli saanut kasvattajalta kotiinsa kokeiltavaksi/asumaan aikuisen espanjan vesikoiran, ei pennun. Tätä Tulimaan kenneliä olen kuullut monen suosittelevan.

    VastaaPoista
  31. Kyllä minäkin puhun siedätyksen puolesta. Meillä oli saman kaltainen tilanne edessä pari vuotta sitten, tai itseasiassa jo vuosia mietittiin eläimen hankintaa siitäkin huolimatta että perheessä on kaksi hyvinkin allergista tyyppiä. Lopulta uskaltauduttiin ottamaan kääpiöluppakorvapupu. Aluksi yksi oireilikin aika voimakkaasti, joten antihistamiinia nassuun ja kani toiseen päähän taloa asustelemaan. Nyt parin vuoden päästä tämä voimakkaimmin oireileva pystyy hoitamaan kania, pitämään sylissä ja silittlemään. Ei enää mitään oireita! Keväisin ja kesäisin molemmat joutuvat syömään allergialääkkeitä johtuen muistakin allergeeneista ja infektio aikaan toinen joutuu käyttämään avaavaa. Mitään ei voi tietenkään varmaksi sanoa, ja etukäteen kannattaakin miettiä vaihtoehdot asian sujumiselle, jopa se luopuminen otettava huomioon. Onni on iso talo, jossa voi rajata eläimen oleskelu tiettyyn kerrokseen tai paikkaan. Meillä pupu saa olla kellari- ja keskikerroksessa, mutta yläkertaan, missä on makuuhuoneet, sillä ei ole mitään asiaa.

    VastaaPoista
  32. Hei, olen koirille allerginen (todettu testeissä)ja meille tuli aikuinen havannankoira neljä vuotta sitten (palautusoikeudella niitä kasvattavalta ystävältäni), siitä ei ole tullut koskaan mitään oireita ja olen ilmeisesti samalla siedättynyt myös muille roduille koska oireet niihinkin vähentyneet merkittävästi näiden koiravuosien aikana. Havannankoira kuuluu n.s ei-niin allergisoiviin -rotuihin, siitä ei irtoa karvaa eikä mielestäni edes "haise" koiralle. Koira pitäisi pitää pitkässä turkissa mutta itse leikkaan se trimmaussaksilla lyhyehköksi. Tämä kokemus meillä. t. Elisa

    VastaaPoista
  33. Hei vain,meillä poika oli allerginen koirille ja kissoille,pähkinöille yms,lääkäri sanoi ettei missään tapauksessa mitään eläintä,edes akvaariota,no vuodet kuluivat ja haikailimme edelleen koiran perään.Sitten päätimme ottaa villakoiran,sillä ajatuksella jos jotakin tulee,koira saa mennä mummulaan,eli ei olisi ollut koiralle muutos kun olisi saanut olla heti tutussa paikassa ja nähdä myös meitä.Poika oli muistaakseni 9v,kun koira tuli,heti tuli punainen läntti naamaan ja siihen se sitten jäikin,mitään ei tullut,koiraa emme päästäneet hänen huoneeseensa nukkumaan.Nyt poika on 19v,pystyy olemaan koirien kanssa,kissojen kanssa,sekä syö täysiä pähkinöitä,eikä ole allerginen millekkään =),näin meni meillä.teija

    VastaaPoista
  34. Heippa!
    Meillä on 5 henkinen perhe ja yksi meistä ei ole allerginen. Meille tuli lapinkoira ja sen jälkeen on yhdellä perheenjäsenellä jäänyt astmalääkkeetkin pois. No, sitten tuli toinenkin koira :) Yksi lapsistamme saa oireita muiden koirista mut näistä omista ei kukaan.

    VastaaPoista
  35. Hei!
    Täällä onkin jo monta kommenttia, mutta myös minä haluan jakaa "tarinani". Meille tuli 20 vuotta sitten koiranpentu (samojedin ja suomen pystykorva sekoitus) vain pihakoiraksi, koska äitini ja veljeni olivat allergisia. Koiran tullessa taloon päivät olivat kylmiä, joten sovittiin, että pentu tulee vähäksi aikaa minun huoneeseeni...Koiraa ei lopulta enää kukaan raaskinut laittaa pihakoiraksi, koira alkoi majailla koko talossa ja valitsi lopulta nukkumapaikaksi vanhempien makuuhuoneen. Äidilleni, eikä veljelleni ei tullut koirasta mitään oireita. Tuon jälkeen vanhemmillani on ollut 4 muutakin koiraa, joista mopsi ja tiibetinspanieli nukkuvat vanhempieni sängyssä. Myös veljeni on ottanut itselleen koiran muutettuaan omaan asuntoon...

    VastaaPoista
  36. mulla on astma ja koira (bicon frise)

    VastaaPoista