maanantai 2. maaliskuuta 2009

Haaveilua

Viime viikon juhlahumun jälkeen olotilaani kuvastaa hyvin tämä meidän koirasta ihan pienenä pentuna otettu kuva. Eli väsy on hiipinyt tähän mamuskaiseen...
Vielä kun saisi vain nukkua, kuin koiranpentu paikkaa ja aikaa katsomatta...;D

Tällä viikolla meillä väsymystä taltutetaan haaveilulla, lasten kanssa ulkoilulla, leikkimisellä, uimisella ja kyläilyllä...
...en edes yritä päästä pyykkivuoren herraksi, huomion annan vain pinon päällimmäisille...
...villakoirat saavat kirmata keskenään...en edes huomaa niitä..
Kaapeista otan tarvitsemani silmät kiinni, enkä piittaa niiden epäjärjestyksestä... ;D
Nämä kaikkihan ehtii tekemään myöhemminkin! Nyt vain lataillaan akkuja ja annetaan aikaa lapsille jatkuvan touhaamisen sijasta...

Välillä tietenkin haaveillaan...
...ainakin keväästä ja kesästä. Ihanasta päiväkahvihetkestä puutarhassa, kärpästen pörrätessä ympärillä... auringon kutitellessa kivasti poskipäitä ja lasten riemuitessa siitä vapaudesta, että saavat juosta ulkona että sisällä ilman jatkuvaa haalarien pukemista ja kintaiden parien etsiskelyä...

Tässä teillekin muutama haaveilukuva viime kesän Trädgård & Blommor lehdistä.




















Toivotan teille ihan jokaiselle hyvää alkanutta viikkoa ja kaikkea ihanaa teidän elämäänne!

Johanna

Ja vielä... Jos jollakulla on vinkata joku hyvä ja nätti ratkaisu korujen säilytykseen niin laittakaa kommentoiden. Sisko rakas neuvoa kyseli mutta kun en itse paljon koruja omista niin en ole perehtynyt asiaan tarkemmin...


6 kommenttia:

  1. Hei Johanna! Ihan pakko kysyä, mutta onko tuo koiranne samojedi vai japaninpystykorva? Näyttää vähän samojedin pennulta ja omilla vanhemmillanikin oli samojedi, joka valittavasti nukkui pois jokunen vuosi sitten. Mutta siinä oli kyllä ihanin nelijalkainen, jonka koskaan sain tuntea. Niin kiltti, ystävällinen ja luotettava kaveri, ettei tule heti toista samanlaista vastaan...

    Ja ihania nämä kesäiset tunnelmatkin täällä. Voi kun pääsisikin jo laittamaan puutarhaa. Noh, kohta ehkä jo...

    VastaaPoista
  2. Kiitos kommentistasi Sari!
    Koiramme on samojedi. Ikää MöhköFantilla on kymmenen ja puoli vuotta. Tuossa kuvassa se on siis vasta puolitoista kuukautta vanha ja makailee vielä emonsa läheisyydessä syntymäkodissaan. :)Ystävällisiä nämä samojedit kyllä on ja silmätkin niin kiltin näköiset...
    Puutarhanhoidosta täälläkin haaveillaan...

    VastaaPoista
  3. Voi teidän MöhköFanttia:)

    Hieno juttu että oot päättäny ihan oikeasti nyt vähän relata. Sä touhaat aina niin kamalasti, vaikka valvoakin joudut öisin. Ihmettelen, että miten jaksat!

    Mä en saa mitään aikaseen, tosin nyt osasyynä on poitsun influenssa, valvotaan siis täälläkin...mutta mulla on aina joku tekosyy olla tekemättä mitään...josko sitä sitten taas jossain vaiheessa ois energiaa...

    Sun blogista tulee kuitenkin aina hyvälle tuulelle. Ihania kuvia olit taas laittanut:)

    Iloista viikkoa teille!:)

    VastaaPoista
  4. Oikea asenne Johanna! Kyllä kaikista tärkeintä on kuitenkin, että äiskä jaksaa ja äiskällä on hyvä olla. Tuon kun vaan aina muistaisi:) Taitaa olla meidän äitien perusvika, että kaikki muu ajaa aina oman itsemme edelle...
    Aina on niitä "pitäisi" juttuja mielessä ja huono omatunto, jos tekee jotain omia juttuja jotka ei jotenkin liity muiden hyvinvointiin.
    Huomaampa aika usein esim. vaateostoksilla katselevani automaattisesti lapsille jotain, vaikka olisin mennyt itselleni etsimään ihan tarpeeseen vaatetta:) Voi meitä mammoja!
    Ihania kesäkuvia! Haaveilemisiin!

    VastaaPoista
  5. ihania ajatuksia!!!juuri näin...kyllä väliin pitää osata rauhottua ja antaa oikeen kunnolla aikaa läheisille!
    on yksi motto, mistä tykkään kovasti ja se kuuluu näin:
    mitä et ennätä tehdä tänään ,sen voi aina tehdä huomenna:))
    kyytiä ootellessa....;)

    VastaaPoista
  6. Ihania kuvia, tulisipa jo kesä!
    Koiranne osaa tosiaan ottaa rennosti :)

    Kirsi

    VastaaPoista