Täällä jälleen taas! :)
Ensiksi tähän alkuun haluan sanoa kaikille edelliseen postaukseen kommentoineille sydämelliset kiitokset kommenteistanne!
Tippa linssissä niitä ollaan luettu. Ihanaa, että teitä myötäeläjiä on noin paljon! Kiitos, että olette olemassa siellä jossain! :)
Tänään ollaan aloitettu sunnuntain vietto leppoisalla myöhäisellä aamiaisella. Isännän tämän kesän viimeisen lomapäivän kunniaksi päätettiin panostaa vähän enemmän aamupalaan. Tiedetään kyllä, että aamiainen on päivän tärkein ateria mutta meidän talossa ei oikein kukaan ole aamuihmisiä saatikka, että aamiainen hirmuisesti maistuisi muuta kuin pienille. Normaalisti mammankin päivä pyrähtää käyntiin parilla teekupposella ja kuivilla fitness-muroilla.
Eilen illalla kokeilin tehdä ensimmäisen kerran itse mysliä. Paahdin uunissa osan hiutaleista muscovadosokerilla ja voilla, sekaan nakkelin sitten erilaisia siemeniä, pähkinöitä ja kuivattuja hedelmiä. Maustoin vielä kanelilla koko sotkun. Tuoksu, mikä uunista tuli oli valtaisan ihana. Ja maku vieläkin parempi...ainakin meidän aikuisten mielestä. Isäntä hehkutti, että jatkossa ei tarvitsekkaan kaupasta ostaa mysliä, koska tämä on paljon parempaa...Toinen ääripää oli sitten tämä meidän prinsessa, joka lusikallisen suuhun laitettuaan meinasi sylkäistä sen purkkiin takaisin...;D ...että tiedä sitten oliko se nyt sitten niin mahtava makuelämys, mitä mamma tässä yrittää kehua! ;D
Kokeilin myös tehdä ensimmäisen kerran itse jogurttia mutta se ei sitten ollutkaan niin yksinkertainen juttu. Ainakaan ajallisesti se ei valmistunut täksi aamuksi mutta toivoa vielä on, että saadaan se iltapalaksi. Jää nähtäväksi...
Tunnustuksia on saapunut tällä viikolla kolmin kappalein mammaa piristämään. Ensimmäinen saapui Sanna-Riikalta blogista Valkoinen veranta, toinen Katjalta blogista Päivänpesän elämää ja kolmas Sarilta blogista Muistojen polulla. Suuret kiitokset teille ihanat naiset! Ja käykäähän kaikki lurkkaamassa näiden naisten ihaniin blogeihin!
Näin helpolla en tätä tunnustusta itselleni saanut...Tähän juttuun kuuluu kertoa seitsemän asiaa itsestään ja jakaa tämä tunnustus seitsemään blogiin eteenpäin.
Tässä ensin ne seittemän "paljastusta"...
1. Meillä on aina monta projektia meneillään yhtäaikaa
2. ja yllätys yllätys, monet niistä jää retajamahan eikä tiedä valmistuuko koskaan, koska silmissä on jo jotain mielenkiintoisempaa tekemistä...;)
3. Tällä hetkellä odotan kuin kuuta nousevaa greengaten uutuuksia saapuvaksi. Mielessä siintää niiden kankaista tilkkupeiton teko...valmistumisesta ei sitten olekaan tietoa...;D
4. Isoäidin neliöitä aloitin keväällä virkkaamaan hirmuisella intohimolla. Kolme päivää työstin niitä innolla, sitten onkin ollut vähän hiljaisempaa sillä saralla...kolmeen kuukauteen en ole virkkuukoukkuun koskenut. Täytyy siis petrata siinäkin hommassa!
5. Rakastan puuntuoksua! Tallissa isäntä työstää sitä meidän vaatekaappia ja mä nuuhkin vieressä. ;) Pian mä pääsen maalaamaan!!!
6. Puutarhapuolella olen hirmu innostunut varhaisesta keväästä tuonne juhannuksen korville. Sitten innostus lakkaa kuin kanan lento ja kaikki alkaa rehottaa liiaksi. Innostus hiipii sitten taas myöhään syksyllä. Loka-marraskuussa konttaan pitkin penkkejä ja istutan sipulikukkia. Monaasti työmaavalon loisteessa.
7. Rakastan hirmuisasti tätä meidän pientä perhettä ja kotia!
..eli ei mitään syvällisiä paljastuksia tällä kertaa...:)
Kierros blogistaniassa osoitti, että tämä tunnustus taitaapi löytyä jo melkein joka blogista, joten annatte varmaan anteeksi, etten jaa sitä eteenpäin.
Leppoisaa sunnuntain jatkoa joka kotiin!
Johanna
Aivan ihana kattaus, kertakaikkiaan!! Jos ei aamu tuon pöydän äärestä lähde liikkeelle oikealla jalalla, niin ei sitten mistään :)
VastaaPoistaHei :)
VastaaPoistatosiaan on niin pirtsakka kattaus - kyllä päivä lähtee hyvin käyntiin kun tuollaisessa aamiaisensa nauttii...
Mukava katsella noita greengate-astioita - itsekkin olen suorastaan hurahtanut niihin :)
Mukavaa viikkoa!
Ooh mikä kattaus.
VastaaPoistaKurkkimassa siis jälleen. <3
Sinuakin olisi niin mukava nähdä, *kateellisena* katsoin kuvia kun olitte Mallan luona. ;D
Siunauttua sunnuntaita!
Heipä hei!
VastaaPoistaItse tehty mysli kuulostaa herkulliselta, uskon lujasti, että on parempaa kuin kaupasta ostettu :)
Tunnustuksistasi mulle kolahtaa kohdan 7 lisäksi myös kohta 6, eli puutarhanhoito. Mullakin innostus on huipussaan aina heinäkuun alkuun saakka, mutta sitten se jostain kumman syystä lopahtaa. Kunnes taas syksyllä ostan ja istuttelen pussikaupalla kukkasipuleita. Rakastan keväisiä krookuksia!
Leppoisaa sunnuntaita!
Hilde
Ai että puuntuoksu tosiaan on hyvää! ;D
VastaaPoistaTeidän aamiaispöytänne näyttää aivan ihanan seesteiseltä ja maukkaalta!
VastaaPoistaVoi että miten ihana kattaus! Milloinkohan sitä itse jaksaisi ja ennättäisi panostamaan tuolla lailla aamuisin...
VastaaPoistaIhanaa sunnuntain jatkoa teille!
Hei ja leppoisaa sunnuntain jatketta...
VastaaPoistaAamiaspöydän kattaus on ihana :)
Puutarhanhoito kuulostaa samalta kuin täälläkin.Innolla alkuun ja hoitovaihe jää tekemättä ;)
Oma tekemä mysli on kyllä paljon paljon parempaa kuin kaupan. Täytyis tehä sitä uudestaan. Jogurttia en ole koskaan tehnyt.
VastaaPoistaTeillä on kyllä ollut huippu kiva aamiainen! Ihana kattaus!
Olen sinun uusi lukijasi :)
Mun blogissa on sulle jotain..!;)
VastaaPoistaVoi miten kaunis kattaus teillä siellä on aamupalalla ollut. Ja kunpa joskus itekkin sais aikaseksi alkaa väkertämään mysliä ja jogurttia, varmasti olisi hyvää.
VastaaPoistaOsanotto rakkaan lemmikin kuolemasta, tiedän miten koville se ottaa. Meidän edellinen koira on ollut sateenkaarisilloilla jo 5 vuotta, mutta ikävä tulee aina välillä vieläkin, onneksi on kauniita muistoja sydämessä.
Oi, olet kattanut niin kauniisti pöydän :) Onnittelut tunnustuksista, olet kyllä ne ansainnutkin, blogisi on ihana!
VastaaPoistaMinäkin odotan tuota Greengaten uutta mallistoa saapuvaksi kauppojen hyllyille ja samoin Riviera Maisonin...ihanat nuo teidän punapilkkuiset aamiasmukit, niin pirtsakat!
VastaaPoistaTunnistan myös itseni tuosta sinun 7 "tunnustuksen" joukosta monesta kohdasta - varsinkin tuo kohta missä kerrot monen projektin olevan kesken ja yhtä aikaa "päällänsä" on mulle niin tuttua ja todellakin joskus joku voi kestää ihan ikuisuuden tai olla valmistumatta "koskaan".
Oikein mukavaa viikon alkua!
Kaunis kattaus:-)
VastaaPoistaPaljastukset kuullosti aikas tutuilta ...jos mietin mitä itse kirjoittaisin;-)
Mukavaa alkavaa viikkoa<3
Rupesi ihan naurattamaan tuo sinun myslikertomus...! Meillä kävi just samalla tavalla, me aikuiset ihastuttiin ikihyviksi kotiversioon ja lapset... Jaa, ne ei taineet syödä sitä edes kaupan myslin sekaan pilotettuna...! No ehkäpä tilanne muuttuu jossain vaiheessa...?
VastaaPoistaAivan ihana tunnelma :)Ja vähän hymyilytti tuo myslikertomus :D
VastaaPoistaItsetehty mysli - kuulostaa tosi hyvältä! Muhun kun ei noi kaupan myslit oikein uppoa.. NO joo, ehkä ne kaikkein sokerisimmat chrunchit ;)
VastaaPoistaMonesta kohtaa tunnistin itseni; kova innostumaan, mutta into lopahtaa! :D
Ihana kattaus ja hyvältä kuulostaa myslikin :) nam! Tutulta kuulosti myöskin tuo, että innostuu asioista ja sitte ne jää retajamaan..
VastaaPoistaKaunis kattaus! Tuolla tavoin katetusta pöydästä söisi vaikka kiviä.
VastaaPoistaTeillä on muutenkin ´niin äärettömän kaunista kotona.
Onnittelut tunnustuksesta!
Oli kiva lukea noita "paljastuksia".
Aurinkoista alkanutta viikkoa sinulle!!
hei! olen uusi lukija,luin kaikki juttusi kerralla ja huomaan, että sulla on oikea hyvänmielen blogi!
VastaaPoistakuvatkin niin kauniita.
terveisin tiina
Ihana aamiainen teillä ollut! Ja nätti kattaus! Mysli kuulostaa herkulliselta...säästäkää vähän maistiaisia...=)
VastaaPoistaTäytyy nyt vaan peesata muita ja ihailla kattausta. Punainen on herkullinen väri. Tuohon aiempaan postaukseen en ehtinytkään kirjoitella mitään - tiedän, että ikävä on, mutta aika parantaa, vaikkakin siihen menee aikaa, mutta kauniit muistot jäävät, joita voi vain lämmöllä muistella. Kokemuksesta tiedän, että lemmikin menettäminen on raskasta. Minä luovuin aiemmista boksereistani puolen vuoden välein ja se tuntui kohtuuttoman raskaalta menettää molemmat niin lyhellä aikavälillä, mutta --- nyt telmii Olka ja Keijo, jotka paras osa perhettä.
VastaaPoistaAurinkoisesti eteenpäin, muistojen polulla. Kivaa päivää!
Raikas ja kaunis kattaus. Nuo punaiset GG:n astiat ovat ihania, olen niitä moneen kertaan kädessä pidellyt, mutta aina ne on vaan jääneet kauppaan, harmi.
VastaaPoistaLöysin ensimmäistä kertaa tieni blogiisi ja klikkasin heti lukijaksi. Kauniita kuvia!
VastaaPoistaJa noin kauniilla aamiaiskattauksella tulee koko päivästä varmasti ihana!
Ihania kuvia ja kivalta vaikuttaa kyllä tämä blogi muutenkin. Täytyy jäädä seuraamaan!
VastaaPoistaKiitos jälleen ihanat! <3
VastaaPoista