Prinsessan juhlat

Meillä juhlittiin eilen ensi viikonloppuna kolme vuotta täyttävää prinsessaa. Viikonloppu hulinaa täynnä ja nyt voi kyllä sanoa, että mammaa kyllä vähän väsyttää...:)

Anopin kanssa leivottiin vino pino kaikenlaisia herkkuja juhliin... voileipäkakkua, mansikkakakkua, barbiekakkua, mariannekarkkirahkakääretorttua, porkkanapiirakkaa... Barbiekakkuun laitoin vähän erilaista täytettä kuin yleensä ja se osoittautuikin ihan kivan makuiseksi. Sain ystävältä tälläisen täytteen ohjeen, johon tulee kuohukermaa, mascarponetuorejuustoa, tomusokeria, dajmrouhetta ja vadelmia. Kannattaa kokeilla!

Väkeä meillä juhlissa oli sen verran paljon, joten samanlaisia kuppeja ei tosiaankaan kaikille löydy. Greengaten kupit on siitä kivoja, että ne voi yhdistää keskenään. Niinpä meillä olikin pöydässä kaikki gg:t, mitä talosta löytyy..Suloista sekamelskaa...:)

Juhlinnan jälkeen on kiva aloittaa taas arki. Meillä se alkaakin tänään karppaamisen aloittamisella. Kanawokki on jo hellalla tuleillaan ja mielenkiinnolla lähdetään karppailemaan isännän kanssa ja sain puhuttua muitakin sukulaisia samaan puuhaan mukaan. Tänään mieli ruokavaliomuutoksen suhteen positiivinen, huomenna voikin mamma olla kuin perseeseen ammuttu karhu suklaan himoissaan...Toivotaan parasta kuitenkin...;)

Reipasta mieltä kaikille alkaneeseen viikkoon! Ja kiitos kaikille juhlissa olleille! :)

Johanna

Ystävänpäivänä...

...meillä on kahaviteltu useaan otteeseen rakkaiden ystävien kanssa. Kyllä se vaan niin on, että ystävyys on elämän suola! Aito molemminpuolinen ystävyys lämmittää sydäntä ja mieltä...ja tällaisessa pakkasessa, kuin meillä täällä on, niin paree onkin, että sydän ja mieli tuntuu lämpöiseltä, kun muuten on kyllä kylymä! :)

Herkkuja on tullut taas popsittu liiaksi asti ja jälleen kerran se keventämisen aloitus siirtyi....no, eiköhän ystävänpäivä ainakin ole hyvä syy?! Minkähän syyn sitä taas huomenna keksiis...;)

"Pöytäkoristeiksi" kääräisin tällaiset esikot jokaisen kupin viereen, jotka ystävät sitten saivat ottaa mukaansa lähtiessään.

Päivän suloisin ilmestys oli ehdottomasti tämä iltapäiväkahvilla serkun mukana ollut Aatu koira! <3

Arvakkaapa vaan onko meillä Emppu puhunu tästä koiranpennusta siitä lähtien suu vaahdoten, kun iskä tuli töistä kotiin...eipä sen puoleen..ihana se on äiskänkin mielestä. Kuonokin kuin samettia! Meillä näkee varmaan ens yönä yks sun toinen koiraunia... :)

Oikein ihanaa ystävänpäivän iltaa kaikille!

Johanna

pikku pomottaja...

Siis Wau, miten ihania kommentteja te ootte jättäneet viime postaukseen!!! Kiitos ihan hirmu paljon teille kaikille! :))

*    *    *   *

Meidän prinsessa, karvaa vaille kolme vee, osaa kyllä olla aikamoinen pikku pomottaja! ;) Oltiin maanantaiaamulla lenkillä, ja neitonen aloitti äiskän voitelun.... "äiti..nämä sun tilkkupeitot on sitten tosi hienoja...mä tykkään näistä niin kovaa! Hetken hiljaista....mä haluaisin sellaisen vaaleanpunaisen peiton...

No mitäpäs äiskä siihen muuta kuin heltyy ja lupaa tehdä sellaisen, kun tytyskä niin hienosti asian esitti...;)

Ei muuten tullut luvattua mitään ikuisuusprojektia, siitä piti kyllä neitonen huolen. Samana iltapäivänä alkoi hoputus. Mamman mennessä hetkeksikin muihin hommiin, tuli neiti perässä kyselemään peiton perään...Ensimmäiset tilkut kun sain ommeltua, alkoi..."joko se nyt on pian valmis" kysely ja sitä jatkui aina siihen asti kun peiton sain valmiiksi. Neitinen istua tapitti ompelukoneen vieressä ja jos ei tullut kyselyä peiton valmistumisesta, niin tuli tulikomentoja tehdä samanlaiset peitot nukkevauvalle ja pupulille. :)

No peitto on nyt valmis ja kyllä se kovaan käyttöön tulikin. Sillä on leikitty majaa, on pidetty keinulampaan satulana ja yölläkin se on haluttu peitoksi laittaa. Joten älkääpi ihmetelkö siinä olevia ryttyjä...kyllä mä sen silitin mutta käyttö on ollut aikasta kovaa ennen ku kamera ehti paikalle...

Eipähän pääse mamma laiskistumaan liiaksi, kun on pienet laittamas liikettä niveliin... Pojat ilmoitti haluavansa

kans omat tilkkupeitot ja sitten kuulemma niiiin isot, että niistä saa hyvät majat... Joten hommat jatkuupi täällä...

Energian ja inspiraation tuulahduksia myös sinulle!

Johanna

keittiö

Suloista sunnuntaita kaikille!

Lupailin laittaa kuvia meidän keittiöstä, joten tässä niitä tulee nyt samantien. Mulla oli aikaa hääräillä kameran kanssa, kun isäntä hoiti tämän päivän ruoan laiton. On muutes seksikäs näky, kokkaava mies meinaan! ;D

Mikäpäs sen leppoisampi tapa viettää sunnuntaita tässä...

En tosiaan ole saanut kuvattua tätä meidän keittiötä ollenkaan. En tiedä miksi....Itse tykätään siitä kyllä vaikka se ihan tavallinen pieni keittiö onkin eikä mikään "wau-juttu"...Sen takia varmaan on ollut korkea kynnys julkaista...:)

Meillä on eriksensä ruokailuhuone keittiön vieressä, joten täällä ei ole pöytää ollenkaan. Ainosastaan tuollainen pieni isännän tekemä saareke keskellä.

 Se onkin osoittautunut loistavaksi tavaran laskupaikaksi ja lisäkokkaustilaksi...

Noin puolitoista vuotta sitten me maalattiin miehen kanssa kaikki keittiön kaapistojen rungot ja paneloitiin koko keittiö laattatiloineen päivineen. Muisto vain on entinen tummarunkoinen keittiö, oranssinkeltaiset tapetit appelsiiniboordein.. Meinattiin silloin vaihtaa samalla tiskiallas posliiniseksi mutta siinä olis joutunut vaihtamaan samalla alla olevat kaapit matalemmiksi ja kaikki tasot, joten päädyttiin, että näillä mennään... Ovet ovat alkuperäisen väriset. Ai niin...ne kattolistat...ne saatiin laitetuksi eilen!!! Viistoista minuuttia ja valmista tuli! ;D

Ja seinälle se silloin aikoinaan päätyi tämä "anytime is TEE time" kyltti...(tiedoksi teille, jotka muistatte kyltin ostotarinan...;))...ja uudemmat lukijat voipi lukaista sen tästä linkistä...

Rentoja kokkaushetkiä jokaisen omaan keittiöön! Ja mukavaa alkavaa viikkoa!

Johanna

Ellin eka heppatunti

Lauantai-illan heippaset täältä runebergin torttujen ääreltä. :)

Tais olla ensimmäinen kerta, kun kyseisiä torttuja leivoskelin. Ulkomuodoltaan erinäköistä kuin pitäisi mutta maultaan oikein passelia... 

 Ja taitaa muuten olla ensimmäinen kerta tässä blogissa, kun olen kuvannut jotain meidän keittiössä. Yleensä tulee kuvattua aina tuolla ruokahuoneen puolella näitä leipomuksia. :)

Keittiökuvien peräänkin on kyselty, joten yritän ryhdistäytyä sillä saralla...Tosin mitään ihmeellistä ei todellakaan ole odotettavissa!!!

Kamerasta kuvia purkailin ja tuli vastaan kuvat Ellin ekasta heppatunnista. Tähän asti ollaan käyty sukulaistallilla pikku ponilla ja nyt sitten käytiin oikealla ratsastustallilla. Hyvin sujui vähän isommallakin ponilla, eikä yhtään neitiä pelottanut. Ilmoitti vähän väliä, että juostaan lisää! Ensi viikolla taas tiedossa uusi tunti, jota jo kovaa tytyskä odottaakin.

Ei kyllä tekisi mammallekkaan pahitteeksi ottaa tunti jos toinenkin näitten herkuttelujen jälkeen! :) Täytyis vaan pyytää taluttaja, jotta uskaltautuisin selkään...;)

Nyt leffailta siipan kainalossa kutsuu....

Joten rentouttavaa viikonloppua kaikille!

Johanna