Oikosulku

Tänään teimme päiväretken Vaasaan. Tarkoituksena oli hakea keittiöön, jossa meillä on parhaillaan meneillään pieni remontti, joitain pieniä kivoja sisustusjuttuja. Tietenkin retkellämme oli myös muukin tarkoitus, kuten esimerkiksi vierailla isännän veljen luona.  Anyway...keittiöön löysin ainoastaan tämän yhden kyltin ja aivan onnessani kiikutin sitä liikkeestä autoon, mielessäni kuinka ihanasti se passaa meidän keittiöön! Matkalla sitä isännälle näyttämään kuinka ihanan löydön tein....vastauksena, että aiotko alkaa golfia pelaamaan ;)... Voi kökkö! Vasta siinävaiheessa hoksasin pienen erehdykseni tämän kyltin suhteen!

Golfia meillä ei tosiaankaan kumpikaan pelaa mutta sitä teetä kyllä mamma litkii pitkin päivää joo...:) Eipä kyllä viitsi tätä kylttiä nyt keittiöön laittaa vaikka olisi sopinut värien puolesta tosi hyvin sinne! Tuumailinkin, että pitääkö pistää makuukammariin ihan vitsinä ...kolopallo ku kolopallo...;D  No ei vaieskaan mutta eipä tälle käyttöäkään ole, jos ei sitten jompikumpi vaareista löydä sitä joulupaketeistaan...

Ihanan söpöiset perhosvalot löytyi reissulta ja ne päätyvät Elviiran sängyn verhokatoksen reunaan, kunhan sänky ensi viikonloppuna saapuu meille.  Tulossa ompi Ikean valkoinen rautasänky.

Rentouttavaa lauantai-iltaa kaikille! Kyltin mettästys jatkuupi ensi viikolla..

Johanna

Tunnustuksia kaksin kappalein

Olen saanut tällaisen ihanan tunnustuksen kaksin kappalein. Tästä kuuluu suuret kiitokset Onnelan Anulle ja PikkuBertalle!

Ja jotten liian helpolla saisi näitä tunnustuksia itselleni, pitää tämä homma sisällään sellaisen lystin, että minun olisi tunnustettava teille seitsemän asiaa itsestäni...;D Näitä tässä nyt oon pohdiskellu ja niin tavallinen tallaaja olen, ettei mitään ihmeellisiä paljastuksia ole tiedossa. :)

Mutta tässä nyt jotain:

1. Olen romantikko. Mikä nyt ei ole yllätys varmaan sinänsä.

2. Ja tuon edellisen paljastuksen jälkeen ei varmaan uskoisi mutta tämä samainen henkilö on myös "törkyturpa"!  Kaksmieliset jutut ja muu kyseinen huumori monaasti vain livahtaa suustani... Tosin osaan nykyään melko hyvin  pitää suun supussakin.  Onneksi isännän kanssa omistetaan samanlainen huumori ja se  kuuluu meillä jokapäiväiseen eloon! :D

3.  Minulla on onni omistaa monta ihanaa ystävää! Erilaisia persoonia, eri ikäisiä, ihania ihmisiä ja kukin niin tärkeitä paikallaan! Tunnen suurta kiitollisuutta heistä kaikista! Näin monen kotona vietetyn vuoden jälkeen olen suorastaan riippuvainen heistä monesta! (Tervehyysiä vaan teille kaikille ihanille!)

4. Suklaa on suurta herkkuani! Yritän aina tammikuun olla lakossa mutta siihen se sitten jääkin.

5. En piittaa alkuunkaan pään veden alle laittamisesta. Siis toisin sanoen sukeltamisesta. Olen myös kuin pikkuinen lapsi, jos naamaan suihkutetaan yhtäkkiä vettä. Haukon kuin kala kuivalla maalla ja marisen! Onneksi lapset on tulleet mieheen näissä vesiasioissa ja ovatkin tosi rohkeita uimareita. :)

6. En tosiaankaan ole siivoushullu. Siivoan, kun siltä tuntuu. Joka päivä tietenkin jotakin mutta monaasti joku muu projekti tai touhu lasten kanssa vie voiton! Ja lohdutan itseäni sillä, että kun lapset ovat isompia en varmasti tule katumaan sitä, että miksi en siivonnut enemmän silloin kun he oli pieniä!

7. Vaikka pituutta tällä mammalla on 178 cm, niin pidän silti korkeista koroista saappaissa. Onneksi voinkin niitä huoletta käyttää, sillä isäntä on juuri sopivasti pidempi ettei näytä rinnallani ihan tumpilta. :)


Tämä tunnustus pitäisi jakaa seitsemään blogiin mutta jaan sen nyt kuitenkin rohkeasti sääntöjä rikkoen vain yhdelle. Haluan antaa tämän ehdottomasti Annelle blogiin Peltoharju! Ole hyvä Anne!


Iloista mieltä kaikille! Loppuviikkoa kohden mennään jo, ihanaa!

Johanna