"Duudsonien" alkuja tairamma kasvattaa

Tänään meidän ihanaiset pienet kullannuppu pojat sai oikein älynväläyksen. ;) Olivat pihalla leikkimässä ja näkivät tilaisuuden koittaneen kun äiti juorusi mummin kanssa puhelimessa... Asettelivat tikapuut leikkimökkivanhusta vasten ja pulkkaa katolle sovittelivat... Ja onneksi äidin haukansilmät siinä vaiheessa ehtivät näkemään tilanteen ennen kuin olisi testattu kuinka käy kun katolta lasketaan. Noh... positiivisesti ajateltuna.. mielikuvitusta tuntuu löytyvän ja täytyyhän äidin ymmärtää, että pojanpalleroisilla nämä kujeet taitavat olla verissä vaikka mammalle harmaita hiuksia aiheuttavatkin. Ja voihan olla, että kasvatankin fiksua pojanpalleroa, joka suunnitteli jo tätä viime viikonloppuna rappusia nikkaroidessaan...:)


Keskimmäisestä lapsukaisesta sitten taas en tiedä sanoa... Eilen Elviiran vaaleanpunaiseen vauvahaalariin sovittautui ja äidin korvakoruja himiöi....hmm....

Tällaisen tunnustuksen tämä kohta harmaahiuksinen mamma sai ihanaiselta villa honkasalon mallalta.

Tunnustuksen saajan täytyy kertoa viisi riippuvuutta itsestään. Ja pitkän pohdinnan jälkeen valitsin viiden kärjen riippuvuuksistani.. Ja ne ovat seuraavat:

-perhe. En tulisi päivääkään toimeen ilman rakasta miestäni ja lapsiani

(noh..ehkä viikonlopun ilman lapsia...vink..vink..)

-vitamiinipillerit. Olen ollut jo vuosia niistä "riippuvainen". Kärjessä

varsinkin maitohappobakteerit, magnesium, sinkki ja omega 3. Saan

ainakin omasta mielestäni erinäisiä oireita jos olen kauan ilman niitä?!

-sisustuslehdet. Niitä löytyykin isoja määriä ja vähän sieltä sun täältä.

Ulkomaalaiset lehdet suosikkejani!

-ystävät. Haluan pitää ystävät "lähellä" ja olla aidosti kiinnostunut

heidän elämästään.

-suklaa. Sitä on täytynyt saada joka päivä! Nyt olen onnistunut melko

hyvin viettämään "murutonta tammikuuta". Hyvä minä!

Tunnustuksen saajan täytyisi jakaa tunnustus viiteen blogiin. Blogeja olisi monia joille tämän haluaisin antaa mutta kaikista niistä tuntuu se jo löytyvän, joten jätän sen tänne. Jos joku ei vielä ole tätä saanut, niin ole hyvä, annan sen sinulle!

Nyt toivottelen teille ihanaa torstai-iltaa ja taidan lähteä hakemaan kaupasta tukkaväriä...:D

Terveisin harmaantuva Johanna

Prinsessan kammarista

Näin alkuun haluan antaa sydämellisen kiitoksen kaikille teille, jotka olette jättäneet vierailustanne kommentin. On ilo lukea niitä ja tietää ketkä meillä "vierailevat". Olette ihania päivänpiristäjiä! Jättäkää niitä jatkossakin runsain mitoin! Kiitos!



Kahden pojan jälkeen oli IHANAA saada myös tyttövauva! Varsinkin kun äitinä on tälläinen romantikko, joka tykkää kaikista vaaleanpunaisista jutuista, rimpsumekoista, pinnoista, pampuloista ja muista tyttöjen höpöhöpö jutuista...:)

Prinsessan omasta huoneesta tuli tietenkin vaaleanpuna-valkoinen. Huoneen sisustaminen jäi hieman keskeneräiseksi neidin tullessa kiireesti maailmaan äkillisen istukan repeytymisen vuoksi. Mutta huonetta on sisustettu pikkuhiljaa ja muokataan edelleen prinsessan kasvaessa.

Hoitopöytä on vanhasta lipastosta kunnostettu ja muokattu. Vetimistä, lipaston kunnostamisesta ja vaatekaapin teosta kiitos kuuluu rakkaalle miehelleni! (Että oot sitten näppärä ja ihana ku jaksat suunnitelmiani toteuttaa!!! )Meidän ihanainen supermumma on tehnyt Elviiralle kaikki huoneen tekstiilit ja nuken petivaatteet. Kiitos!

Hakusessa on vielä prinsessalle vanha"rautasänky" ja mielellään sellainen päästä vedettävä. Hihkaiskaa kommentteihin, jos tiedätte mistä sellaisen aarteen löytäisin. Muuten täytyy tyytyä ikean versioon. Aikaa etsimiseen on, neidin nukkuessa vielä äidin ja isin keskellä (pinnasänkykin kyllä on...).

Energistä viikkoa teille toivottelen! Laitetaan hymy huulille ja katse kohti kevättä!

Väsymystä...

Tällä viikolla on ollut väsymystä totaalisesti tässä mammassa. Tuntuu, että se on oikein pesiytynyt meille. Suurena syynä siihen tietenkin on vähäiset yöunet jo pidemmältä ajalta neidin valvottaessa mutta silti... Oma saamattomuus pistää välillä vihaksi. Pää pursuaisi ideoita mutta kun ei saa hommista vaan kiinni.

Suurta energiamäärää odotellessa...

...olen tänään lukenut uusinta Landhaus -lehteä ja haaveillut Elviiralle tälläisestä nukkekodista (ja vähän äidillekin;)). Kunhan prinsessa vähän tuosta ensin kasvaa ...



...ulkoiltiin lasten kanssa. Lunta olikin tullut kivasti. Oskari reippaasti tarttuikin heti kolaan...

...peitelty lunta köynnösruusun päälle, minkä taasen rohkeasti ilman talvisuojausta vaan jätin niinkuin edellisenäkin vuonna. Ensi vuodeksi sille kovaa kasvua toivotaan, että antaisi näkösuojaa meidän yrttikylpyammeelle...

...tehty lumimajaa...

... ihailtu naapurin heppaa. Ja hieman pelättykin, ettei se tule aidan yli...

Näissä fiiliksissä teille hyvää viikonloppua toivottelen! Levätkäämme ja toivotaan, että se energian tuulahdus ensi viikoksi meille saapuu. :)

Huominen shoppailureissu varmaan sitä vähän kannustaa saapuvaksi... ;)

PUUTARHAUNELMIA...

Sen jälkeen kun saimme tämän talon valmiiksi, iski minuun totaalisesti puutarhakärpänen. Vaikka olenkin "jouluihminen", niin välipäivät hätinnä menevät ohi kun mieli jo haikailee kevättä ja ensimmäisiä mullasta työntyviä sipulikukkia. Huhtikuu kun alkaa, niin joka aamu kun lasten kanssa menemme pihalle, täytyy kiertää kukkapenkit lävitse ja tarkastella jokohan jotain näkyisi...
Jännityksellä odotellaan varsinkin tänä vuonna. Istutin syksyllä reilut neljäsataa tulppaania ja narsissia penkkeihin. Harmitus on kova, jos myyrät ovat pistäneet kaikki tulppaanit poskeensa. Ja siinä tapauksessa varsinkin kun olisin päässyt paljon helpommalla, jos olisin vain antanut niiden syödä ne tarjottimelta enkä tunti tolkulla pyllistellyt penkeissä.;) Mutta puutarhaihminen ei pienistä lannistu. Seuraavana vuonna yritetään aina uudelleen. Mutta nyt vielä jännitetään, saadaanko kunnon kukkaloisto!


Pionit ovat lemppareitani. Lievää jännitystä on niidenkin osalta... Istutin niitä viime kesänä 34 kappaletta. Viimeiset 11 ostin vielä lokakuulla ja lykkäsin penkkiin vain, ilman talvisuojausta. Auts... Sydän sykkyrällä odotan myös kuinka käy minun pionien kodilta ostamani "erikoispionin", minkä yli naapurin heppa juoksi jaloitellessaan meidän uudessa kukkapenkissä toissa viikolla... Mutta olettaisin, että maa oli tarpeeksi jäässä suojatakseen sen poloisen.

Ensi kesänä aiomme tehdä puutarhavajan. Ei aivan näin suurta kuin tässä kuvassa mutta vastaavanmoinen pienemmässä koossa. Siellä olisi hyvässä jemmassa kaikki työkalut ja muut tarvikkeet. Ulkopuolelle istutuspöytä ja vanhoista tiilistä kasattuja istutusaltaita muotopuutarhaksi yrttejä, mansikoita, kukkia ja vihanneksia varten. Muutaman hikipisaran suunnitelma varmasti vaatii mutta katsotaan syksyllä kuinka pitkälle olemme päässeet...:)

Keväästä haaveillessa olen uppoutunut siemenkuvastojen maailmaan. Tilausta on menossa vähän sinnesuntänne ja lista on pitkä siihen nähden kuinka hyvät mahdollisuudet minulla on esikasvattaa ilman, että prinsessa käy "vähän tarkastelemassa kuinka homma etenee" pienillä kätösillään...:)

Mutta ennen kuin kevät meille saapuu, niin nautitaan tästä talvesta ja salaa haaveillaan aina välillä kukkaloistosta.....

Kuvat on otettu Kannustalon Rauhalaesitteestä sekä Oma tila Oma rauha-kirjasta

Kylttejä pukkaa :)

Viikonlopun aikana sain vihdoin ja viimein tehtyä valmiiksi kauan keskeneräisenä olleet kyltit. Puut ehtivät nojata meidän eteisen seinään vähän turhankin kauan ennenkuin sain otettua itseäni niskasta kiinni.






Makuuhuoneeseen tuli tämä toinen, kuten varmasti tekstistä arvaakin... Harmi vain, ettei sitä saanut laitettua suoraan ikkunan yläpuolelle laskevan katon takia. Mutta nyt kun sitä on hetken katsellut niin ihan hyvä se on noinkin.






Toinen kylteistä taas tuli ruokahuoneen oven päälle...
Kuva on vähän turhan tumma. Auttaisi varmaan asiaa, jos kuvaisi päiväsaikaan eikä aina yöllä niinkuin tällä mammalla on tapana...:)

Seuraavien kylttien tekstit jo pyörivät mielessä vaikka aikasta aikaa vievää puuhaa noitten sabluunoiden teko olikin...

Flunssapöpö on tullut kiusaamaan meidän pientä prinsessaa.:( Tässä kuumeesta punaisin poskin jaksaa kuitenkin äidille "poseerata"....

Väistelkäähän flunssapöpöjä ja pysykää terveenä! Pirteää viikonalkua!

Toivottelee Johanna

Paikallisesta antiikkiliikkeestä

Vanhin lapsemme Elmeri oli isäinpäivän alla mukanani koluamassa paikallisen antiikkiliikkeen nurkkia. Hänen silmiinsä osui heti sinne mennessämme tämä hieno kuormuri. Se oli kuulemma ehdottomasti ostettava isille isäinpäivälahjaksi! Epäilin kyllä hänellä olevan tässä jutussa lievästi sanottuna "oma lehmä ojassa" mutta siitä huolimatta lähdimme sieltä kuormuri kainalossa... Yllättävän hyvin tämä vanhus on saanut olla rauhassa koristamassa kotiamme. Remonttia se kyllä vähän kaipaisi mutta emme ole päässeet Elmerin kanssa yhteisymmärrykseen väristä. Hänen mielestä siinä täytyisi olla punaista, mustaa ja keltaista. Mamma taas haluaisi sen olevan täysin valkoinen ellei peräti tuohon aikaa nähneeseen tilaan jätetty.:)

Suunnittelin laittavani siihen tarjolle jotain poikien synttärijuhlissa. Hieno ja aikasta erikoinen kattauksessa olisi...:)

Hyvää viikonloppua kaikille!

Johanna

Ruutu- vai pallotapettia?

Tänään kauppareissulla lähikaupunkiin pistäydyin tapettiliikkeessä. Olen etsinyt meidän eteiseen jo jonkin aikaa ruskea-valkoruutuista tapettia löytämättä sitä. En löytänyt tänäänkään mutta kaksi hyvää vaihtoehtoa kylläkin. Toisessa valkoisia palloja beigellä pohjalla ja toinen taas beige-valkoruutuinen. Siis hyviä vaihtoehtoja kummatkin. Haluaisin ne molemmat, mutta toinen niistä pitäisi tietenkin valita. Tapetti tulee valkoiseksi maalatun paneelin yläpuolelle.

Onko kellään kokemusta tuosta pallotapetista paneelin kanssa? Sen tiedän, että tuo ruutu kyllä sopiis mutta jotenkin tuo pallotapetti houkuttais tällä kertaa. Hihkaiskaa kokemuksianne ja mielipiteitänne ystävät hyvät! Jään tuumailemaan mihin laittaisin tuota toistakin tapettia... :)

Kauppareissulta matkaan tarttui myös ihania tulppaaneja, lempiväreissä tietenkin. No...ehkä vähän vaaleammanpunaisia olisivat saaneet olla mutta ihania nämäkin!

Kirpputorilta löytyi prinsessalle ihana kotomekko! Eikä siitä köyhtynyt kuin 1,5 euroa. :)

Sillä kelpaa nyt tanssahdella. Täytyy kyllä kehua vaikka oma onkin, että on sitten pieneen ikäänsä nähden tosi rytmitajuinen neiti! Äitiinsä tietenkin tullut! ;)

Terveisin Johanna

Yrteistä innostuneena...

maalailin liitutaulumaalilla tällaisia kylttejä.

Paikallisessa kaupassa oli vain tosi huono valikoima yrttejä ja nämäkin olivat olleet vähän heikolla hapella kuten kuvasta näkyykin. Mutta saksien salaattia kohden ja hyvää on. Ja sitten vain uutta puskaa tilalle. Niin innokas viljelijä en ole vielä ollut, että olisin itse koittanut näitä sisällä kasvattaa. Kesällä kylläkin tulee ulkona kokeiltua jos jonkinmoisen yrtin kasvatusta...

Lapsukaisilla oli tänään kiva mielikuvitusleikki. He olivat mukamas metsässä eväsretkellä ja ihastelivat kaikkea näkemäänsä. Esimerkiksi Elviira oli tänään "söpö siili". He kiertelivät pitkin metsää (meidän alakertaa), ihastelivat eläimiä ja välillä menivät suojaiseen koloon (rappusten alle) reppuinensa syömään eväitä. On ne mielikuvitusleikit vaan kivoja...:)

Energistä keskiviikkoa teille hyvät ystävät!

Toivottelee Johanna

Lasten riemua...

...siihen ei paljon vaadita. Pulkkamäkeä ja eväitä, niin on hauskaa.
Mammakin kokeili... Mutta ei se niin hauskaa ollut kuin lapsuudesta mieleen on jäänyt. Lieneekö syynä aikuisen turhat murheet mitä moisesta lystistä jää tuumailemaan...


...että onko pulkat kaventuneet vuosien aikana vai mamman takapuoli leventynyt turhan nopealla vauhdilla kun ei meinaa pulkkaan mahtua...


Välillä syötiin evästä...

Eväät tekevät tietenkin pulkkaretkenkin paljon hauskemmaksi...

Kaiken tämän hauskuuden aikana prinsessa Elviira nukkui makoisia unia vaunuissaan.

Täytyyhän prinsessojen nukkua kunnon kauneusunet, että jaksaa sitten taas söpöillä...

Ulkoilun riemua teillekin ystäväiset!

Terveisin Johanna

Testing, testing...

Nyt alkoi tälläkin mammalla tämä bloggailu. Ei siihen tuumailuun mennytkään kuin se puolivuotta, että hitaasti lämpenevää on... Mutta nyt kun on alkuun päästy, niin tarkoitus olisi päivittää teille ihanaiset ystävät, lasten kummit ym. kuvia ja kuulumisia meidän perheen puuhista, painottuen kylläkin sisustamisen ja puutarhanhoidon ihanaan maailmaan. Lapsukaisemme pitävät kyllä varmasti huolen, ettei valokuvaaja pääse ohittamaan heitä ilman kuvaamista.Eli vähintään nenänpäitä on näkyvissä kuvassa jos toisessakin...
Ja hei...Pääsette seuraamaan meidän villiä menoa näppärästi rauhallista musiikkia kuunnellen, ilman tavanomaista meteliä...;)